4.4. Osingot ja osakemyynnit

Osakesijoittajan päämäärä on saada hyvää tuottoa. Mitä enemmän hän on ottanut riskiä, sitä korkeampaa tuottoa hän tavoittelee. Riski voi näkyä esimerkiksi sijoittamisena vain harvoihin yhtiöihin, sijoittamisena potentiaalisiin käänneyhtiöihin tai sijoittamisena korkealle arvostettuihin kasvuyhtiöihin.

Myös velkarahan käyttö lisää riskiä - riskiä siitä, että pääoma menee ja mitään ei tule.

Aloittelevalle sijoittajalle helpoin tuoton arviointikohde on osinko. Kuten jo alussa mainittiin, voitolliset pörssiyhtiöt jakavat tyypillisesti 40-80 % edellisvuoden tuloksestaan osinkoina omistajille.

Osinko on ollut tyypillisesti noin 3-5 % suhteessa yhtiön kurssitasoon, kasvuyhtiöillä vähän pienempi ja matalan kasvun "lypsylehmäyhtiöillä" isompi, joskus jopa yli 10 %.

Osingoista menee niin sanottu kahdenkertainen vero eli tuplavero. Ensin yritys maksaa tuloksestaan veroa 20 % (veroaste) ja tämän jälkeen sijoittaja maksaa osingosta veroa 25,5 %. Osakesäästötilillä osingosta ja myyntivoitoista ei mene välitöntä veroa, vaan vero menee tuotosta vasta, kun rahaa nostaa osakesäästötililtä. (päivitetty 2021)

Sijoittajan ei tarvitse itse huolehtia verojen maksusta, koska suomalaisyhtiöiden osingot maksetaan sijoittajan tilille nettona eli niistä on jo verot vähennetty.

Osingon suuruutta on mahdollista ennakoida paitsi yrityksen toteutuneesta viime vuosien osinkokehityksestä myös yrityksen "osinko- tai voitonjakopolitiikasta". Molemmat löytyvät yleensä yhtiöiden omilta nettisivuilta ja/tai vuosikertomuksista (jotka nekin kotisivuilla sähköisinä).

Vertailin "Löydä helmet - vältä kuplat!" -kirjan 5. painokseen (s. 71) parhaita ja vakaimpia osinkopapereita vuosina 2003-2008. Tyypillisiä osinkotoimialoja olivat lehden kustantaminen, lääketeollisuus, kauppa, energia, elintarvike ja metsä.

Arvonnousu on kinkkisempi arviointikohde kuin osinko, mutta samalla myös mielenkiintoisempi. Osakekurssi voi nousta muutamassa päivässä jopa kymmeniä prosentteja, mutta osinko on vuositasolla tyypillisesti korkeintaan viitisen prosenttia.

Arvonnoususta menee veroa vasta, kun osakkeen myy. Palkkiokulut ja muut tulonhankkimiskulut saa vähentää myyntivoitosta. Ilmoittaminen verottajalle hoituu kätevimmin esitäytetyssä veroilmoituksessa verkossa.

Verot tulevat maksuun viimeistään seuraavan vuoden syksyllä jäännösverojen yhteydessä. Jos sijoittajalle tulee myyntitappio, hän voi verotuksessa vähentää sen pääomatuloista joko samana tai seuraavien viiden vuoden aikana. (päivitetty 2021)

Arvonnousun saalistamiseen pätee aloittelijalle hyvä kikka: poimi salkkuun yhtiöitä, joiden liiketoimintaan ja pitkän aikavälin tuloksentekokykyyn uskot. Toteutunut kehitys on tavattoman usein merkki myös tulevasta kehityksestä.

Sijoittajan on olennaista tunnistaa mestarisijoittaja Warren Buffettinkin peräänkuuluttama kestävä kilpailuetu sekä varmistua siitä, ettei maksa "laatuyhtiöistäkään" aivan maltaita.

Seuraavat piirteet ehkäisevät yhtiön suhdanneherkkyyttä ja siten isoja kurssipudotuksia:

• yhtiön tuote tai palvelu lähellä kuluttajan arkea
• vahva brändi ja hyvä markkina-asema
• yhtiöllä lukuisia asiakkaita
• mahdollisesti useita markkina-alueita
• pitkä ja terve toimintahistoria, vakaat tunnusluvut
• hyvä omavaraisuus (yli 40 %) ja kannattavuus (oman pääoman tuotto yli 10 %)
• kannattavuus mahdollisimman riippumaton raaka-aine- tai maailmanmarkkinahinnoista

Ehkä paras tapa etsiä vakaasti tuottavaa pitkän ajan sijoitusta on tutkia yhtiön toteutunutta osinkokehitystä. Jos osinko on ollut nousujohteinen, yhtiöllä on todennäköisesti kestävä kilpailuetu yli suhdannesyklin.

Mitä isompi osa osakkeen kokonaistuotosta muodostuu osingosta, sitä vakaampaa tuottoa osake tarjoaa. Yritys kykenee tuottamaan voittoa, jota se ei itse tarvitse, vaan jonka se voi jakaa omistajille.

Henri Elo, joulukuu 2008
Päivitetty 10/2021