2. Miten saan tuottoa osakkeistani - ja paljonko?

Osakkeista saa kahdenlaista tuottoa: osinkoa ja arvonnousua.

Osakkeiden tuotto-odotuksena pidetään tyypillisesti noin kymmentä prosenttia vuodessa. Eli odotettavissa on, että pitkällä aikavälillä saisit arvonnousua ja osinkoa yhteenlaskettuna 10 prosenttia vuosittain.

Teoriassa kymmenen rahaa muuttuisi ensimmäisenä vuonna 11 rahaksi, 11 rahaa seuraavana vuonna 12,1 rahaksi ja niin edelleen. Pörssi ei tarjoa kuitenkaan käytännössä tasaista tuottovirtaa, vaan välillä kurssikehitys on todellista vuoristorataa sekä ylös- että alaspäin.

Osingoista menee automaattisesti veroa 25,5 prosenttia. Vastaavasti arvonnoususta menee veroa silloin, kun osakkeet myy. Tämä luovutusvoittovero on pääsääntöisesti 30 prosenttia myyntihinnan ja ostohinnan välisestä erotuksesta. (päivitetty 2021)

Näitä sijoittajan verovaikutuksia ei ole huomioitu edellä kuvatussa karkeassa tuotto-odotuksessa. Siinä ei ole myöskään huomioitu inflaatiota eli rahan arvon alenemista. Rahan arvohan alenee vuosittain noin 1-3 prosenttia, koska hinnat ja palkat nousevat.

Eli reaalinen osakkeiden tuotto-odotus voisi olla noin 7-8 prosenttia.

Miksi osakkeiden tuotto-odotus on jopa 10 prosenttia?

Siihen on parikin perustelua näkökulmasta riippuen.

1. Markkinat eli sijoittajat hinnoittelevat osakkeet pörssissä siten, että yrityksen arvioidut tulevaisuudessa aikaansaamat voitot (ja niistä seuraava sijoittajan tuotto) ylittäisivät riskittömän korkosijoituksen tuoton. Yritykseen ja sen myötä osakkeeseen sisältyy korkeampi riski kuin vakaaseen korkotalletukseen. Sijoittajan tuottovaatimus on siksi osakkeissa korkeampi.
2. Tämä sama syy selittää myös sen, miksi yritystoiminnassa yleisesti pääoma tuottaa taseen nimellisarvoihinsa nähden paremmin kuin korkosijoitus. Vuonna 2008 suomalaisten pörssiyhtiöiden keskimääräinen liiketoiminnan pääoman tuotto oli noin 10-12 prosenttia, kun se vielä pari vuotta aiemmin noususuhdanteessa oli 15 prosenttia.
3. Kun tarkastellaan historiallisia osaketuottoja, huomataan että yhdysvaltalaisosakkeiden tuottoa mittaava S&P 500 -osakeindeksi on tuottanut osingot mukaan luettuna vuosina 1965-2007 keskimäärin 10,3 prosenttia per vuosi.

Sijoittajakirjailija Kim Lindström tutki kirjassaan "Menesty osakesijoittajana" (2005) kotimaisten osakkeiden indeksituottoa maaliskuusta 1970 maaliskuuhun 2005. Hän sai keskituotoksi 10,4 % ja osingot mukaan lukien vajaat 15 %.

Täytyy muistaa, että tuolle aikavälille sisältyy myös kovan inflaation vuosia ja reaalituotot ovat olleet siten selvästi pienempiä.

Yhtiöt poikkeavat tuottorakenteen osalta huomattavasti toisistaan. Ne, jotka eivät ole kasvuhakuisia, mutta tekevät hyvää tulosta, tarjoavat yleensä hyvää osinkotuottoa. Tulosta ei tarvita isoihin investointeihin, vaan se voidaan palauttaa lähes kokonaan omistajalle. Tyyppiesimerkkejä tällaisista yhtiöistä ovat olleet lääkevalmistaja Orion ja konepajayhtiö Wärtsilä.

Sen sijaan kasvuhakuiset yhtiöt hinnoitellaan usein pörssissä niin sanottuja osinkoyhtiöitä korkeammalle ja osinkotuotto jää siksikin pienemmäksi, esimerkkeinä ohjelmistoyhtiö F-Secure ja taajuusmuuttajavalmistaja Vacon.

Sijoittajalle on lohdullista, että vain harvoin tulee sellainen lama, jolloin suurin osa yrityksistä painuu tappiolle. Useimmat pörssiyhtiöt ovat tehneet kelpo tulosta myös hitaan talouskasvun aikana viimeisten 15 vuoden aikana.

Kun arvioit yrityksen tulevaa osinkoa:

1. Tarkista yrityksen voitonjakopolitiikka yrityksen kotisivuilta eli se, kuinka suuren osan vuosituloksestaan yritys pyrkii jakamaan vuosittain osinkona.
2. Tarkista yrityksen tuloskehitys ja johdon arviot tuoreimmasta osavuosikatsauksesta (esim. tammi-kesäkuu tai tammi-syyskuu) ja vertaa niitä vuoden takaisiin.
3. Tammi-joulukuun tilinpäätöstiedotteesta ei tarvitse enää osinkoa päätellä, koska hallituksen osinkoehdotus ilmoitetaan siinä. Yhtiökokous päättää osingosta yleensä maalis-huhtikuussa, jonka jälkeen raha kilahtaa sijoittajan pankkitilille.

Henri Elo, joulukuu 2008
Päivitetty 10/2021