4.2. Ymmärrä mistä maksat ja mitä maksat

Sijoittajalle ei riitä pelkästään se, että hän löytää liiketoiminnan, joka tuottaa voittoa. Yrityksen kilpailuetu ja siitä seuraava tuloksellisuus on tärkeää, mutta siitäkään ei saisi maksaa mitä tahansa maltaita.

Miksi?

Siksi, että välillä pörssi ylireagoi. Joskus sijoittajat innostuvat ja ostavat kilpaa niin kuin pelkäisivät osakkeiden loppuvan kesken. Tämä voi koskea joko yksittäistä osaketta tai koko pörssin laajuista huumaa. Markkinoilla on paljon niin sanottua löysää rahaa.

Yksittäisen hyvänkin laatuyhtiön kurssi voi välillä laskea voimakkaasti, jos sijoittajat lataavat siihen hyvänä aikana ylisuuria tulevaisuuden odotuksia - eli hinnoittelevat sen pilviin.

Näin on käynyt useita kertoja muun muassa Nokialle ja Nokian Renkaille, vaikka yhtiöt ovat olleet jatkuvasti hyvin kannattavia ja niiden rahoitus on ollut kunnossa.

Kun pörssi yli- tai alireagoi, yhtiö ei välttämättä voi sille itse mitään. Johto voi elää jopa huuman mukana tiedostamattaan sitä itse. Menestyvä sijoittaja kuitenkin pysyy valppaana niin ahneuden sokaisemissa äärinousuissa kuin pelon riivaamissa kurssisyöksyissä.

Pörssin yli- ja alilyönnit voivat tarjota rauhalliselle yhtiöiden liiketoiminnan tuntevalla sijoittajalle hyviä osto- ja myyntimahdollisuuksia.

Osake ei voi pitkällä aikavälillä tuottaa juuri enempää kuin mitä liiketoiminta itsessään tuottaa voittoa. Tämän vuoksi pitkään jatkuneessa nousussa sijoittajan on hyvä kysyä itseltään, onko yhtiön tuloskunto parantunut pysyvästi niin paljon, että uusi kurssitaso on perusteltu myös kurssihuuman joskus laantuessa. Kurssien romahtaessa kysymys on päinvastainen.

Pörssiyritysten keskimääräinen arvostustaso P/E-luvulla mitattuna on ollut viime vuosina noin 15. Kun yksittäisen yhtiön P/E on sitä korkeampi, kurssiin on ladattu teoreettisesti yli 10 prosentin vuotuiset tuloskasvuodotukset lähivuosille. Vastaavasti kun P/E on alle 10, yritykselle voi riittää jopa hieman laskeva tuloskehitys ollakseen perusteltu pitkän ajan sijoitus (tarkempi taulukko: Tuoton arvoitus ratkeaa, s. 74).

Seuraavassa on lueteltu ominaisuuksia, jotka voivat puoltaa keskimääräistä korkeampaa arvostustasoa (ja sen säilymistä) yksittäisellä yhtiöllä:

• yrityksellä on aito kestävä kilpailuetu esimerkiksi vahvan brändin muodossa
• yrityksen liiketoiminta ei ole erityisen suhdanneherkkää, esim. energia ja päivittäistavarat
• yrityksellä ja toimialalla ei ole ollut kannattavuusongelmia, vaan liiketoiminnan pääoman tuotto on ollut tyypillisesti yli 10 %
• yrityksen tulos ja kurssi ovat kehittyneet vakaasti kasvaen vuodesta toiseen
• kaupankäynti yrityksen osakkeella on aktiivista

Vastaavasti näiden ominaisuuksien puuttuminen voi puoltaa vallitsevaa markkina-arvostusta alempaa arvostustasoa esim. P/E-luvulla mitattuna.

Muista nämä:

Riippumatta lyhyen aikavälin "taustahälystä", pidemmällä tähtäimellä yhtiön tarjoamaan osaketuottoon (arvonnousu + osinko) vaikuttaa pääasiassa vain yksi asia: vastainen tulos- ja osinkokehitys suhteessa osakkeesta maksettuun hintaan.

Eihän tuloksen muodossa syntyvä uusi varallisuus voi mihinkään kadotakaan - ellei mahdollisia kirjanpitoskandaaleja huomioida. Suomalaisissa pörssiyhtiöissä niitä ei ole juuri esiintynyt, mutta väärinkäytösten ja "kaunistelujen" riski on korkeampi talouden laskusuhdanteessa.

Jos yhtiö kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti ja kannattavasti, siitä on monesti perusteltua maksaa korkeampi hinta suhteessa nykytulokseen kuin matalan kasvun höyryjunasta.

Älä arvioi osakkeen halpuutta tai kalleutta sen euromääräisen pörssikurssin perusteella. Euromääräiset kurssit eivät ole vertailukelpoisia keskenään jo siitä syystä, että yhtiöiden osakemäärät voivat vaihdella muutamasta miljoonasta miljardeihin.

Myös kurssikehitykseen tuijottaminen ja siitä vedetyt johtopäätökset ovat harrastelijasijoittajalle yleensä pelkkää ajanhukkaa. Yrityksen tuotto syntyy bisneksessä ja jos sillä puolella menee heikosti, kurssikäyrä voi laskea laskun jälkeenkin.

Paras tae saada nousevaa kurssikäyrää on ostaa kohtuuhinnalla liiketoimintaa, jossa on olemassa kestävä kilpailuetu siten, että yrityksen kassa kilisee enemmän kuin kulut - olipa lama tai ei.

Henri Elo, joulukuu 2008
Päivitetty 10/2021