SVnet logo
Info
Kävijäinfo
Sivukartta
Mitä uutta?

Sijoittaminen - Sijoitus.org

Sijoitusopas
10 vinkkiä osakesäästäjälle
15 ohjetta osakesijoittajalle

Verotus 2013
Ansiotulojen verotus
Pääomatulojen verotus
Kotitalousvähennys
Kilometrikorvaukset


Osinkoaristokraatit
Aloittelijalle
Keskuspankkien ohjauskorot
Pankit ja primekorot
Maailman pörssit
Warrantit
Warranttiopas
Rahastot, ETF ym
Sijoittamisen työkalut
Tekninen analyysi
Talouslehdet
Indeksit, hinnat
Järjestöt ym
Pörssiyhtiöt
Keskustelut
Kiinteä omaisuus
Asuntorahastot
Kiinteistösijoittaminen
Rakastan asuntosijoittamista
Asuntosijoituksella turvaa
Kulta ja muut jalometallit

Sijoittajan kirjasto
Välittäjät
Tunnuslukujen laskentakaavat
Osinkohistoria
Sijoittamisen FAQ

Talousuutiset - Suomi
Talousuutiset - maailma
Sijoitusblogit
Sijoitusalan tapahtumat

Teema-artikkelit
Kuinka navigoida haasteissa uusi
Sijoittaminen ja rahapelaaminen uusi
Neljä syytä kokeilla nettikasinoa uusi
Viisi syytä sijoittamiseen
Rahapelejä taloudellisesti
Nopeat kotiutukset
Vastuulliset rahapeliyhtiöt
Kasino-osakkeet
Rahapeliosakkeet
Live vedonlyönti
Kasino-strategia sijoittamisessa
10 Livekasino vinkkiä
Kryptovaluuttojen menestys
Rahapelisijoittajat säikähtivät
Vaihtoehtoiset maksutavat
Peliala sijoituskohteena
Lainarahalla sijoittaminen
Monipuolistuneet maksutavat
Voiko rahapeleillä elää?
Verkkolompakot suosiossa
NFT - kuuma peruna
Jalkapallon mestaruuskísat
Kasinoala ja sijoittaminen
Sijoituskohteita vuonna 2021
Nykyajan helpot maksutavat
Viisi teknologian alaa
Aloittelijan ongelma
Suomen menestys peliteollisuudessa
Massasta poikkeavat osakkeet
Pelialan yritykset sijoituskohteina
Nuoren amatöörisijoittajan tarina
Kasinoalalla miljardikauppa
Yrittäjyysajattelu kotitaloudessa
Sijoittaisinko metsään?
Budjetoinnilla tasapainoa
Taidesijoittajien salaisuus?
Afrikka sijoituskohteena
Miten ja mihin sijoittaa rahaa?
Peliyhtiöiden nousevat tähdet
Koronakriisin vaikutus sijoittamiseen
Kasinoiden vaikutus talouteen
Brexit ja nettikasinot
Pankkilainat kovassa kilpailussa
Vastuullinen sijoittaminen
Netticasinoihin sijoittaminen
Pelivalmistaja NetEnt
Sijoittaminen kasino-osakkeisiin
Uhkapelifirmat nousussa
Nettifirmoihin sijoittaminen
Veikkauksen monopoli
Taidesijoittaminen
Jalometallisijoittaminen
Osakeanalyysi - Tunnusluvut

Säästövinkit
Säästövinkit - Autot ja autoilu
Säästövinkit - Ruoka
Alennuskoodeilla säästöä
Jätteiden lajittelu
Kilpailuttaminen
Energian säästäminen
Henkilökohtainen talousarvio
Kirjanpito
Arkipäivän valinnat
Vararahasto

Sijoitusartikkelit
World Stock Exchanges

Muita linkkejä

Vakaa raha kullan kallis: rahan ja pankkitoiminnan lyhyt historia

Teema-artikkelit etusivu
Jalometallilinkit

Sivu 1 - Rahan synty
Sivu 2 - Hyperinflaatio
Sivu 3 - Pankkiirit ja keskuspankit
Sivu 4 - 1900-luku
Sivu 5 - Tuleva kultakuume?




Historia selittää, miksi kulta ja hopea eivät ole menettäneet vetovoimaansa.

Oletko koskaan ihmetellyt...

  • mistä talouslamat johtuvat?
  • mitä inflaatioluvut todella tarkoittavat?
  • miksi nallekarkit ovat nyt kymmeniä kertoja kalliimpia kuin isovanhempiesi lapsuudessa?
  • mitä pankit ja keskuspankit oikeastaan tekevät?

Rahajärjestelmä on talouden perusta. Sen vakaus on edellytys vakaalle taloudelle - myös sinun taloudellesi. Jos sitä manipuloidaan, ongelmia on luvassa.

Jos mielestäsi on yhdentekevää, säilyttääkö rahasi arvonsa, miten todellinen palkkatasosi kehittyy ja kuka hyötyy talouden epävakauksista, käännä toki sivua. Sen sijaan jatka lukemista, jos haluat ymmärtää, miten varallisuutesi kehittyy tulevina vuosina ja vuosikymmeninä ja mitä voit itse tehdä asialle.

Rahan synty

Raha on kummallinen asia: kaikki käyttävät sitä, puhuvat siitä ja tuntuvat tietävän mitä se tarkoittaa. Välillä koko yhteiskunta näyttää pyörivän sen ympärillä. Kuitenkin vain harva ymmärtää miten se toimii, miten se on syntynyt, ja miten sitä voidaan manipuloida muiden kustannuksella - myös sinun kustannuksellasi.

Moni olettaa, että valtiot loivat rahan jonkin poliittisen päätöksen kautta. Näin ei kuitenkaan ole, eivätkä valtiot ole koskaan luoneet rahaa "tyhjästä", vaan ne ovat alkaneet hyödyntää edukseen aiemmin olemassa ollutta rahaa.

Kuka sitten loi rahan? Ei kukaan yksinään. Raha syntyi eri yhteiskunnissa spontaanisti, ihmisten vapaasta vuorovaikutuksesta - "markkinoilla". Rahalle, eli epäsuoran vaihdannan välineelle, oli tarvetta ja se saattoi syntyä vain näin. Sitä ei suunniteltu eikä sen luomisesta päätetty keskitetysti.

Ilman rahaa ei olisi sivilisaatiota. Raha on yleinen vaihdon väline, joka mahdollistaa epäsuoran vaihdannan. Ilman rahaa lihakauppias joutuisi hyväksymään yhdeltä säkillisen porkkanoita, toiselta halkoja, kolmannelta luennon filosofiasta, jne.

Rahan perusta: arvokas hyödyke

Todellinen raha ei koskaan ole ollut arvotonta paperia. Olisi mahdotonta selittää, miten sellainen raha voisi saada ostajia ja miten sen arvo olisi voinut määrittyä markkinoilla. Siksi raha on aina alun perin ollut jokin hyödyke, jolle on kysyntää kulutustuotteena sen itsensä vuoksi.

Monet hyödykkeet ovat palvelleen rahan jalossa tehtävässä: esimerkiksi suola, sokeri, tupakka, karja, keihäänkärjet ja ne kuuluisat oravannahkat. Mutta vain kaksi hyödykettä ovat saavuttaneet maailmanlaajuisen hyväksynnän: kulta ja hopea. 1800-luvulle mennessä kaikki kauppa tehtiin niiden välityksellä.

Syy ei ollut vain jalometallien kaunis kimallus. Toki sekin vaikutti: kullalle ja hopealle on aina ollut korkea kysyntä koriste-esineinä ja myöhemmin teollisuudessa. Mutta jalometallit hoitivat epäsuoran vaihdannan tehtävän paremmin kuin mikään muu: niitä on helppo leikata, muokata, sulattaa ja säilyttää ilman isoja kuluja. Juuri nämä ominaisuudet ovat syy sille, että kulta ja hopea olivat vapaiden markkinoiden yksimielisesti "valitsema" raha.

Periaatteessa mistä tahansa hyödykkeestä voisi tulla rahaa, kunhan se täyttää jaettavuuteen, säilyvyyden, kuljetettavuuden ja hyödykearvon kriteerit. Paperinen Monopoli-raha ei täytä viimeistä ehtoa, joten se on mahdollinen vain valtiollisen pakkovallan tukemana.

Väärän rahan ruhtinaat

Raha on aina houkutellut ihmisiä. Jotkut ovat rikastuneet rehellisesti, toiset vilpillä. Se joka tuottaa hyviä tavaroita ja palveluja, ansaitsee voiton, kun taas sitä joka varastaa ja huijaa muilta, odottaa rangaistus tässä elämässä - tai tulevassa.

Tässä elämässä pääsevät vähällä sellaiset varkaat, joiden vilppiä ei havaita, tai niitä ei voi vastustaa. Esimerkki jälkimmäisestä ovat hallitsijat, jotka verottavat kansalaisiaan epäoikeudenmukaisesti.

Verotus on aina ollut epäsuosittua, erityisesti sotien aikana. Siispä hallitsijat lähes kaikkina aikoina ovat turvautuneet epäsuoraan verotukseen: inflaatioon. Inflaatiolla nykyisin tarkoitetaan hintatason nousua, mutta aiemmin se merkitsi rahamäärän lisäämistä. Rahamäärän lisäys on tänäkin päivänä keskeinen syy nimellishintojen nousuun. Inflaatiosta kärsivät ne, jotka näkevät vain hintojen nousevan; siitä hyötyvät ne, jotka saavat ensimmäisinä uuden rahan - ylimääräisen ostovoiman -käyttöönsä. Aivan samoin kuin rahanväärentäjät.

On monta tapaa väärentää rahaa. Kultaan ja metalliin voi sekoittaa halvempia metalleja, kokoa voi pienentää ja kulmia leikata. Paperirahaa voi painaa melkein tyhjästä. Rajoitteina ovat vain väärentäjän kekseliäisyys - sekä kansalaisten ja rahajärjestelmän sietokyky.

Oskari Juurikkala
Päätoimittaja, Kultainfo.com
050 535 1844

22.2.2008

sivu 2 ==>
sivun alkuun


$   £   ¥



seppovuori@gmail.com ** Palautelomake **