Vakaa raha kullan kallis: rahan ja pankkitoiminnan lyhyt historia

Historia selittää, miksi kulta ja hopea eivät ole menettäneet vetovoimaansa.

Oletko koskaan ihmetellyt...

• mistä talouslamat johtuvat?
• mitä inflaatioluvut todella tarkoittavat?
• miksi nallekarkit ovat nyt kymmeniä kertoja kalliimpia kuin isovanhempiesi lapsuudessa?
• mitä pankit ja keskuspankit oikeastaan tekevät?

Rahajärjestelmä on talouden perusta. Sen vakaus on edellytys vakaalle taloudelle - myös sinun taloudellesi. Jos sitä manipuloidaan, ongelmia on luvassa.

Jos mielestäsi on yhdentekevää, säilyttääkö rahasi arvonsa, miten todellinen palkkatasosi kehittyy ja kuka hyötyy talouden epävakauksista, käännä toki sivua. Sen sijaan jatka lukemista, jos haluat ymmärtää, miten varallisuutesi kehittyy tulevina vuosina ja vuosikymmeninä ja mitä voit itse tehdä asialle.

Rahan synty

Raha on kummallinen asia: kaikki käyttävät sitä, puhuvat siitä ja tuntuvat tietävän mitä se tarkoittaa. Välillä koko yhteiskunta näyttää pyörivän sen ympärillä. Kuitenkin vain harva ymmärtää miten se toimii, miten se on syntynyt, ja miten sitä voidaan manipuloida muiden kustannuksella - myös sinun kustannuksellasi.

Moni olettaa, että valtiot loivat rahan jonkin poliittisen päätöksen kautta. Näin ei kuitenkaan ole, eivätkä valtiot ole koskaan luoneet rahaa "tyhjästä", vaan ne ovat alkaneet hyödyntää edukseen aiemmin olemassa ollutta rahaa.

Kuka sitten loi rahan? Ei kukaan yksinään. Raha syntyi eri yhteiskunnissa spontaanisti, ihmisten vapaasta vuorovaikutuksesta - "markkinoilla". Rahalle, eli epäsuoran vaihdannan välineelle, oli tarvetta ja se saattoi syntyä vain näin. Sitä ei suunniteltu eikä sen luomisesta päätetty keskitetysti.

Ilman rahaa ei olisi sivilisaatiota. Raha on yleinen vaihdon väline, joka mahdollistaa epäsuoran vaihdannan. Ilman rahaa lihakauppias joutuisi hyväksymään yhdeltä säkillisen porkkanoita, toiselta halkoja, kolmannelta luennon filosofiasta, jne.

Rahan perusta: arvokas hyödyke

Todellinen raha ei koskaan ole ollut arvotonta paperia. Olisi mahdotonta selittää, miten sellainen raha voisi saada ostajia ja miten sen arvo olisi voinut määrittyä markkinoilla. Siksi raha on aina alun perin ollut jokin hyödyke, jolle on kysyntää kulutustuotteena sen itsensä vuoksi.

Monet hyödykkeet ovat palvelleen rahan jalossa tehtävässä: esimerkiksi suola, sokeri, tupakka, karja, keihäänkärjet ja ne kuuluisat oravannahkat. Mutta vain kaksi hyödykettä ovat saavuttaneet maailmanlaajuisen hyväksynnän: kulta ja hopea. 1800-luvulle mennessä kaikki kauppa tehtiin niiden välityksellä.

Syy ei ollut vain jalometallien kaunis kimallus. Toki sekin vaikutti: kullalle ja hopealle on aina ollut korkea kysyntä koriste-esineinä ja myöhemmin teollisuudessa. Mutta jalometallit hoitivat epäsuoran vaihdannan tehtävän paremmin kuin mikään muu: niitä on helppo leikata, muokata, sulattaa ja säilyttää ilman isoja kuluja. Juuri nämä ominaisuudet ovat syy sille, että kulta ja hopea olivat vapaiden markkinoiden yksimielisesti "valitsema" raha.

Periaatteessa mistä tahansa hyödykkeestä voisi tulla rahaa, kunhan se täyttää jaettavuuteen, säilyvyyden, kuljetettavuuden ja hyödykearvon kriteerit. Paperinen Monopoli-raha ei täytä viimeistä ehtoa, joten se on mahdollinen vain valtiollisen pakkovallan tukemana.

Väärän rahan ruhtinaat

Raha on aina houkutellut ihmisiä. Jotkut ovat rikastuneet rehellisesti, toiset vilpillä. Se joka tuottaa hyviä tavaroita ja palveluja, ansaitsee voiton, kun taas sitä joka varastaa ja huijaa muilta, odottaa rangaistus tässä elämässä - tai tulevassa.

Tässä elämässä pääsevät vähällä sellaiset varkaat, joiden vilppiä ei havaita, tai niitä ei voi vastustaa. Esimerkki jälkimmäisestä ovat hallitsijat, jotka verottavat kansalaisiaan epäoikeudenmukaisesti.

Verotus on aina ollut epäsuosittua, erityisesti sotien aikana. Siispä hallitsijat lähes kaikkina aikoina ovat turvautuneet epäsuoraan verotukseen: inflaatioon. Inflaatiolla nykyisin tarkoitetaan hintatason nousua, mutta aiemmin se merkitsi rahamäärän lisäämistä. Rahamäärän lisäys on tänäkin päivänä keskeinen syy nimellishintojen nousuun. Inflaatiosta kärsivät ne, jotka näkevät vain hintojen nousevan; siitä hyötyvät ne, jotka saavat ensimmäisinä uuden rahan - ylimääräisen ostovoiman -käyttöönsä. Aivan samoin kuin rahanväärentäjät.

On monta tapaa väärentää rahaa. Kultaan ja metalliin voi sekoittaa halvempia metalleja, kokoa voi pienentää ja kulmia leikata. Paperirahaa voi painaa melkein tyhjästä. Rajoitteina ovat vain väärentäjän kekseliäisyys - sekä kansalaisten ja rahajärjestelmän sietokyky.

Oskari Juurikkala
Päätoimittaja, Kultainfo.com
050 535 1844
22.2.2008