SVnet logo
Info
Kävijäinfo
Sivukartta
Mitä uutta?

Sijoittaminen - Sijoitus.org

Sijoitusopas
10 vinkkiä osakesäästäjälle
15 ohjetta osakesijoittajalle

Verotus 2013
Ansiotulojen verotus
Pääomatulojen verotus
Kotitalousvähennys
Kilometrikorvaukset


Osinkoaristokraatit
Aloittelijalle
Keskuspankkien ohjauskorot
Pankit ja primekorot
Maailman pörssit
Warrantit
Warranttiopas
Rahastot, ETF ym
Sijoittamisen työkalut
Tekninen analyysi
Talouslehdet
Indeksit, hinnat
Järjestöt ym
Pörssiyhtiöt
Keskustelut
Kiinteä omaisuus
Asuntorahastot
Kiinteistösijoittaminen
Rakastan asuntosijoittamista
Asuntosijoituksella turvaa
Kulta ja muut jalometallit

Sijoittajan kirjasto
Välittäjät
Tunnuslukujen laskentakaavat
Osinkohistoria
Sijoittamisen FAQ

Talousuutiset - Suomi
Talousuutiset - maailma
Sijoitusblogit
Sijoitusalan tapahtumat

Teema-artikkelit
Kuinka navigoida haasteissa uusi
Sijoittaminen ja rahapelaaminen uusi
Neljä syytä kokeilla nettikasinoa uusi
Viisi syytä sijoittamiseen
Rahapelejä taloudellisesti
Nopeat kotiutukset
Vastuulliset rahapeliyhtiöt
Kasino-osakkeet
Rahapeliosakkeet
Live vedonlyönti
Kasino-strategia sijoittamisessa
10 Livekasino vinkkiä
Kryptovaluuttojen menestys
Rahapelisijoittajat säikähtivät
Vaihtoehtoiset maksutavat
Peliala sijoituskohteena
Lainarahalla sijoittaminen
Monipuolistuneet maksutavat
Voiko rahapeleillä elää?
Verkkolompakot suosiossa
NFT - kuuma peruna
Jalkapallon mestaruuskísat
Kasinoala ja sijoittaminen
Sijoituskohteita vuonna 2021
Nykyajan helpot maksutavat
Viisi teknologian alaa
Aloittelijan ongelma
Suomen menestys peliteollisuudessa
Massasta poikkeavat osakkeet
Pelialan yritykset sijoituskohteina
Nuoren amatöörisijoittajan tarina
Kasinoalalla miljardikauppa
Yrittäjyysajattelu kotitaloudessa
Sijoittaisinko metsään?
Budjetoinnilla tasapainoa
Taidesijoittajien salaisuus?
Afrikka sijoituskohteena
Miten ja mihin sijoittaa rahaa?
Peliyhtiöiden nousevat tähdet
Koronakriisin vaikutus sijoittamiseen
Kasinoiden vaikutus talouteen
Brexit ja nettikasinot
Pankkilainat kovassa kilpailussa
Vastuullinen sijoittaminen
Netticasinoihin sijoittaminen
Pelivalmistaja NetEnt
Sijoittaminen kasino-osakkeisiin
Uhkapelifirmat nousussa
Nettifirmoihin sijoittaminen
Veikkauksen monopoli
Taidesijoittaminen
Jalometallisijoittaminen
Osakeanalyysi - Tunnusluvut

Säästövinkit
Säästövinkit - Autot ja autoilu
Säästövinkit - Ruoka
Alennuskoodeilla säästöä
Jätteiden lajittelu
Kilpailuttaminen
Energian säästäminen
Henkilökohtainen talousarvio
Kirjanpito
Arkipäivän valinnat
Vararahasto

Sijoitusartikkelit
World Stock Exchanges

Muita linkkejä

Vakaa raha kullan kallis: rahan ja pankkitoiminnan lyhyt historia

Teema-artikkelit etusivu
Jalometallilinkit

Sivu 1 - Rahan synty
Sivu 2 - Hyperinflaatio
Sivu 3 - Pankkiirit ja keskuspankit
Sivu 4 - 1900-luku
Sivu 5 - Tuleva kultakuume?




Hyperinflaatio tuhosi Rooman

Toisinaan hallitsijoilta katosi suhteellisuudentaju ja terve järki. Väärennetty raha ei tietenkään lisää todellisten hyödykkeiden määrää, joten väärentäjän voitto on muiden tappio. Ylimääräinen ostovoima johtaa hintojen nousuun ilman vastaavaa reaalitulojen lisäystä. Jos rahan arvon alentuminen karkaa käsistä, syntyy kierre, jota kutsutaan hyperinflaatioksi : hinnat nousevat nousemistaan, eikä kukaan halua pitää heikkenevää rahaa hyppysissään, vaan ostavat sillä mitä tahansa arvonsa säilyttävää, kuten erilaisia kestohyödykkeitä.

Täten hyperinflaation kuristus voimistuu entisestään.

Hyperinflaatio ei ole teoreettinen idea, vaan sellaisia tunnetaan lukuisia ihmiskunnan historiassa. Arvostetun taloushistorioitsijan Rondo Cameronin mukaan hyperinflaatio oli keskeisiä syitä Rooman valtakunnan romahdukseen. Laaja valtakunta edellytti valtavia verotuloja sotaväen palkkaamiseen, jota tarvittiin muun muassa jatkuvasti rajoja koetelleiden germaanikansojen hillitsemiseen. Huono hallinto tuhlasi varoja ja pakotti keisareita heikentämään rahan arvoa yhä enemmän, jotta valtion budjetti kestäisi. Rahan arvoa alennettiin niin nopealla tahdilla, että lopulta sotilaatkin alkoivat kapinoida ja kieltäytyä ottamasta maksua vastaan keisarin virallisessa rahassa. Vuoteen 270 jKr. mennessä "hopeadenariuksessa" oli vain n. 0,02 % oikeaa hopeaa.

Rooman lyhytnäköinen rahapolitiikka oli jälkiviisauden valossa erityisen epäonnistunutta. Inflaatiota yritettiin hillitä järjettömällä hintojen ja ammattikuntien sääntelyllä. Se johti pattitilanteeseen, jossa useimpien ei enää ollut kannattavaa työskennellä tai tehdä kauppaa. Reaalituotanto romahti ja verotulot putosivat entisestään. Rooma oli pian kypsä saalis germaanivalloittajille.

Weimarin ja Zimbabwen uhrit

Viime aikoina on koettu vielä hurjempia hyperinflaatioita. Tunnetuin tapaus on Weimarin Saksa 1920-luvulla. 1. maailmansodan voittajien sotakorvausvaatimukset olivat epäoikeudenmukaisia ja tietoisesti niin korkeita, että Saksan oli reaalisesit mahdotonta maksaa niitä. Hallitus turvautui epätoivoiseen ratkaisuun, tietäen että se tulisi tuhoamaan ja lamauttamaan maan talouden.

Saksan keskuspankki painoi rahaa velkojen maksamiseksi niin tolkuttomalla tahdilla, että inflaatio karkasi nopeasti käsistä, kunnes hyperinflaation loppuvaiheessa hinnat tuplaantuivat kerran joka 49 tunnissa. Vanhoissa lehtikuvissa setelitukkoja poltetaan takkatulessa ja lapset kasaavat niistä linnoituksia.

Aivan tällä hetkellä on hyperinflaatio meneillään Mugaben totalitaarisessa Zimbabwessa. Vuonna 2007 hintojen vuosinousu ylitti 1.000.000 prosenttia. Vallankahvassa kitkuttava Mugabe syyttää ongelmista ahneita kauppiaita - aivan samoin kuin Rooman keisari Diocletianus teki 1700 vuotta aiemmin. Järjetön politiikka tuhoaa maan taloutta yhä pahemmin ja pahemmin.

Paperiraha: vallanpitäjän unelma

Weimarin ja Mugaben äkilliset hyperinflaatiot eivät olisi mahdollisia aidon hyödykerahan - kullan ja hopean - oloissa. Ne edellyttävät paperirahaa, jota valtio voi painaa ilman mitään rajaa. Sen historiaa tunnetaan yllättävän huonosti.

Paperiraha ei ole valtioiden keksintö. Verottajien lisäksi on toinen ammattikunta, johon moni yhteiskunta on suhtautunut epäluuloisesti, nimittäin pankkiirit. Kiistanalainen maine johtunee osittain yleisestä kateudesta. Mutta on sille parempiakin perusteita.

Eivät kaikki pankkiirit toki huijaa, varsinkaan tietoisesti. Mutta pankkipalvelujen historia ei kestä täyttä päivänvaloa. Yhä tänäkin päivänä on monelle yllätys, etteivät heidän säästönsä odota pankin holveissa. Jos edes 10% tilinomistajista vaatisi rahojaan kerralla takaisin, syntyisi suuri kriisi. Ei tosin konkurssi, vaan valtion ja keskuspankin väliintulo - viimekädessä kansalaisten verovaroin.

Oskari Juurikkala
Päätoimittaja, Kultainfo.com
050 535 1844

22.2.2008

<== sivu 1         sivu 3 ==>
sivun alkuun


$   £   ¥



seppovuori@gmail.com ** Palautelomake **